Ajankohtaista vintagea

Ensi viikolla taitavat alkaa viimeisilläkin lapsosilla koulut. Löysimme viikonloppuna kirppikseltä vanhan metallisen koulukyytikyltin. Miehellä tuli tästä lapsuusmuistot mieleen, isoisänsä kun ajoi taksia pohjoisessa ja hoiteli myös koulukyytejä juuri tällainen kyltti mukanaan.

Meillä koulukyytikyltti pääsi pihakoristeeksi, kaveriksi suojatiemerkille. Kolmas liikenteeseen liittyvä merkki tai kyltti vielä tarvittaisiin...olen ennenkin sanonut ja sanon taas: yksi on yksinäinen, kaksi on pari ja kolme on kokoelma.

Kukkia paahteeseen

Rakastan kukkia, mutta lasihuoneessa on päivisin niin kuuma, että mikään ei pysy hengissä. Onneksi kirppiksiltä löytyy tähän(kin) ratkaisu: pienet keraamiset kukkakupposet saavat hoitaa elävien kukkien tehtäviä yhdessä muovikukkien kanssa. Etualan Kupittaan pikkukuppi on uusi hankinta, ruotsalainen kukka on viihtinyt lasihuoneessa jo pidempään.

Onko liian aikaista?

Kaikki kesäkuun kukat ovat kohta kukassa: laukat, akileijat ja unikot kukkivat. Ensimmäiset pionit ja päivänkakkaratkin avasivat tänään silmänsä. Ihanaahan se tietysti on, kun kukkia on paljon, mutta jostain syystä kuitenkin huolestuttaa, kun asiat eivät tapahdu totutussa järjestyksessä.

Kannattaa suunnitella tai sitten ei

Ostan yleensä aina puutarhamyymälöistä syksyn viimeisinä myynnissä olevia kukkasipuleita, koska niitä saa aivan naurettavilla hinnoilla. Avaan sipulipussit ja kaadan ne kaikki yhteen isoon muovipussiin ja laitan sitten sipulit kukkapenkkeihin, mihin vaan sattuu mahtumaan.

Viime syksynä oli siitä onnellinen tilanne, että minulla oli alapihalla tyhjä kukkapenkki valmiina odottamassa kevättä. Istutin siihen syksyllä sekapussista paljon sipuleita ja keväällä perennoja päälle. Lopputuloksena oli mielestäni aika onnistunut värikirjo.

Kun halvalla sai

Tokmannilla oli tänään viiden euron laatikoita täynnä orvokkeja. Ostin (tietysti) yhden laatikollisen ja sitten kotona ihmettelin, mihin ne kaikki laitan. Osa upposi varastosta löytyneisiin sekalaisiin ruukkuihin. Mieheni riemuksi laitoin ruukut riviin hänen äskettäin valmistuneelle pihatyöpöydälleen. Lupasin kyllä nostaa ruukut pois, jos tilanne sitä vaatii!

Vintagekahveilla puutarhassa

Tämän viikonlopun vintagelöytö oli pieni termospullo. Tämä on juuri sopiva kauppamuseon intendenttien sunnuntaikahveille puutarhassa. Kovin pitkälle retkelle tällaisen termoksen kanssa ei ole asiaa, sillä siihen ei mahdu kuin pari (pientä) kupillista kahvia.

Kynnettävänä kyinen pelto

Olen tainnut katsoa liikaa puutarhaohjelmia viime aikoina. Ajattelin, että eilisen sateen jälkeen savimaa on mukavan pehmeää ja sitä on helppo lapioida. Olemme tilanneet sorakuorman ja alapihan talousrakennuksen ympäristö kaipaa kipeästi uudistamista, koska maa on aikojen saatossa noussut kivijalan yläpuolelle ja lahottaa liiterin seinää.

Eipä siinä muuta, lapio käteen ja kaivamaan. Pari ensimmäistä iskua vaikuttivat uppoavan maahan kuin kuuma veitsi voihin. Mutta sitten...lapio luiskahtaa ensin vasemmalle ja uudella iskulla oikealle ja heinään tulee vain muutaman sentin vako. Heinäpaakku ei nouse nostamalla mihinkään suuntaan. Epätoivoisen lapiolla hakkaamisen ja käsillä riuhtomisen jälkeen paakku vihdoin irtoaa maasta ja paljastaa syyllisen. Maa on täynnä tuoreita haavan juuria.

Puolen tunnin helposta hommasta tuli kolmen tunnin kaivuuprojekti ja vielä jäi järeämmälle koneelle (eli miehelleni) tehtävää. Sitkeät juuret pitää joko sahata tai hakata kirveellä poikki ennen kuin voi edes kuvitella levittävänsä maahan suodatinkankaan ja sorakerroksen.

Rautaa poluille

Lojuuko nurkissasi vanhoja Singerin ompelukoneen valurautaosia, kaivonkansia tai muuta vastaavia? Otan niitä mielelläni vastaan pihan 'astinkiviksi'.